Sääksmäki

Sääksmäki on Sydän-Hämeen keskeisimpiä muinaispitäjiä. Myöhemmin Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen; se ulottui etelän Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka.

Sääksmäen Rapolassa kohoaa Suomen suurin muinaislinna. Sääksmäessä on viljelty ohraa ja alkuvehnää ainakin 3000 vuoden ajan. Sääksmäen kartanoista kolme tunnetaan jo keskiajalta aatelin asuinkartanoina.

Vesistö jakaa Sääksmäen maantieteellisesti kolmeen osaan: Kirkonpuoli, Saarioispuoli ja Pohjois-Sääksmäki.

Sääksmäen myllykylästä Valkeakoskesta kehittyi 1900-luvulla kansainvälisesti merkittävä paperiteollisuuskaupunki, johon muu Sääksmäki 1973 liitettiin.

"Millään muulla pitäjällä Suomessa ei ole yhtä mahtavaa menneisyyttä: suuri muinaislinna, 25 vanhinta nimeltä ja asuinpaikalta tunnettua suomalaista talonpoikaa - ja Ritvalan helkajuhla" (akateemikko Matti Kuusen lausunnon mukaan).

Pirkanmaan perinnemaisemien luettelossa Sääksmäen (Valkeakosken) osalle on tullut enemmän kohteita kuin millekään muulle alueelle. Kaksi Suomen presidenteistä, Svinhufvud ja Paasikivi, ovat sääksmäkeläistä sukujuurta. Säveltäjä Jean Sibeliuksen äidinpuoleinen suku on vahvasti sääksmäkeläistä.

1900-luvun alkupuolelta lähtien Sääksmäki on ollut koko maan tihein taiteilija- ja tieteilijäseutu Helsingin ulkopuolella.