Sääksmäki

Sääksmäki on Sydän-Hämeen keskeisimpiä muinaispitäjiä. Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen; se ulottui etelän Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka.

Sääksmäen Rapolassa kohoaa Suomen suurin muinaislinna, joka aikanaan on hallinnut Hämeen tärkeimpiä vesistöreittejä. Sääksmäessä on viljelty ohraa ja alkuvehnää ainakin 3000 vuoden ajan. Useista Sääksmäen kartanoista on sittemmin tullut merkittäviä kulttuurikeskuksia.

Vesistö jakaa Sääksmäen maantieteellisesti kolmeen osaan: Kirkonpuoli, Saarioispuoli ja Pohjois-Sääksmäki.

Sääksmäen myllykylästä Valkeakoskesta kehittyi 1900-luvulla kansainvälisesti merkittävä paperiteollisuuskaupunki, johon muu Sääksmäki 1973 liitettiin.

"Millään muulla pitäjällä Suomessa ei ole yhtä mahtavaa menneisyyttä: suuri muinaislinna, 25 vanhinta nimeltä ja asuinpaikalta tunnettua suomalaista talonpoikaa - ja Ritvalan helkajuhla" (akateemikko Matti Kuusen lausunnon mukaan).

Pirkanmaan perinnemaisemien luettelossa Sääksmäen (Valkeakosken) osalle on tullut enemmän kohteita kuin millekään muulle alueelle. Kaksi Suomen presidenteistä, Svinhufvud ja Paasikivi, ovat sääksmäkeläistä sukujuurta. 1900-luvun alkupuolelta lähtien Sääksmäki on ollut koko maan tihein taiteilija- ja tieteilijäseutu Helsingin ulkopuolella.